Vuosi vaihtuu jälleen ja aloittelen 36. keikkavuottani.
Musiikintekeminen on tätä nykyä toisaalta helppoa ja toisaalta vaikeaa.
Jos luovuutta ja ideoita löytyy, voin tehdä kokonaisen kappaleen alusta julkaisuun lähes kokonaan omin voimin kotistudiossa. Ennen tuohon vastaavaan hommaan vaadittiin paljon ulkoisia tekijöitä. Studioita, levy-yhtiötä, levymonistamoa, graafikkoa, miksaajia, muusikoita jne. Tosin kyllä edelleen ainakin soittokaverit ovat tarpeen, että saadaan laadukasta jälkeä tarttumaan nauhalle ja visio maaliin saakka.
Vuoden 2025 tavoite oli julkaista enemmän musiikkiani fanien kuultavaksi. Tässä mielestäni onnistuin aika hyvin ja musiikkini myös tavoitti vanhoja ja uusia kuulijoita. Nykyään suurin haaste tuntuukin olevan se, miten saan musiikkini juuri sen henkilön kuuluville, joka siitä todennäköisesti pitää.
Vastailen keikoilla samaan kysymykseen usein ”Missä olet ollut nämä 35 vuotta, kun nyt vasta kuulen sinusta?”. Näin siis ihmettelevät ne, jotka kuulevat meikäläistä ensimmäistä kertaa. Onneksi he tulevat aina uudelleen keikalle ja fanikunta laajenee. Hitaasti, mutta varmasti.
Missähän olen siis ollut viimeiset 35 vuotta elämästäni? Ainakin keikoilla. Yli 4000 kertaa tähän mennessä. Mutta olen myös onneksi elänyt elämääni keikkojen ulkopuolella. Sitä elämää, joka on on pitänyt minut jalat kiinni maassa ja mielen rauhallisena. Antanut minulle paikan minne palata keikoilta ja jossa voin rauhoittua.
Ei lööppejä, ei isoa julkisuutta. Keikka kerrallaan ja omaa tietä kohti jotain tavoitetta tehdä vielä parempaa, merkityksellisempää, vaikuttavampaa tai viihdyttävämpää, jos sille on tarvetta.
Vuosi vaihtuu. Matka jatkuu
Kiitos!
